Nopeasti kasvava sähkön liittämis- ja siirtokapasiteetin kysyntä haastaa Suomen kantaverkkoa
Vahva sähkön kantaverkko on Suomen valtti kilpailussa vihreän energian hankkeiden saamiseksi maahamme. Uusiutuvien energiantuotantomuotojen odotettua nopeampi kasvu ja tuotannon ja kulutuksen sijoittuminen eri osiin Suomea on kuitenkin synnyttänyt verkkoon ruuhkaa, jota kantaverkkoyhtiö Fingrid pyrkii purkamaan historiallisen suurella kantaverkon investointiohjelmallaan ja uusilla joustavilla liittymissopimuksilla sekä valmisteilla olevalla liittymismaksu-uudistuksella.
Suomen sähköntuotanto kasvaa ja painottuu koko ajan enemmän länsirannikolle ja
Pohjanmaalle sekä Pohjois-Suomeen. Sähkön tuotannon kasvussa on tärkeässä roolissa erityisesti tuulivoimatuotannon voimakas kasvu.
Sähkön kulutus on puolestaan painottunut voimakkaasti Etelä-Suomeen, jossa kulutetaan noin puolet koko Suomen sähkönkulutuksesta. Sähkön kysyntää kasvattaa parhaillaan erityisesti kaukolämmön tuotannon sähkökattilabuumi, jossa parin vuoden aikana on tulossa noin kahden gigawatin verran sähkökattiloita ja datakeskusinvestointien myötä kasvava sähkön kulutus. Samaan aikaan sähkökattiloiden rakentamisen kanssa vähenee yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, mikä tekee muutoksen suureksi. Tulevaisuudessa sähkön kulutuksen ennakoidaan kasvavan merkittävästi teollisuudessa, kun esimerkiksi kemian- ja metalliteollisuuden prosesseissa energialähteitä korvataan sähköllä tai sen avulla tuotetulla vedyllä.
Alueellisesti eriytyneen tuotannon ja kulutuksen välille tarvitaan toimivat sähkönsiirtoyhteydet kantaverkon kautta. Siitä vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid. Lisäksi tärkeässä roolissa ovat rajasiirtoyhteydet. Vuoden 2025 lopussa valmistuva Aurora Line Pohjois-Suomen ja -Ruotsin välillä kasvattaa siirtokapasiteettia ja sen myötä parantaa toimitusvarmuutta ja lisää joustoa vaihtelevan sähkön tuotannon rinnalle.
HISTORIALLISEN SUURI KANTAVERKON INVESTOINTIOHJELMA
Fingridin ylläpitämä kantaverkko on keskeisessä roolissa maamme vihreän energiasiirtymän mahdollistajana. Kantaverkossa onkin tällä hetkellä käynnissä poikkeuksellisen suuri investointiohjelma.
”Neljässä vuodessa investointiohjelmamme kantaverkkoon seuraavalle kymmenelle vuodelle on nelinkertaistunut. Vuonna 2020 investointiohjelmamme oli yhden miljardin euron suuruinen. Sähkömarkkinat olivat tuolloin vakaat ja tuotantoa, kulutusta ja sähkövarastoja koskevia liityntäkyselyitä oli yhteensä 50 gigawatin verran. Vuonna 2024 investointiohjelmamme oli jo neljä miljardia euroa, ja liityntäkyselyitä oli noin 500 gigawatin edestä. Nämä luvut kertovat sen, että tarve kantaverkkoon liittämiselle ja sähkön siirrolle on kasvanut lyhyessä ajassa todella merkittävästi”, Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka toteaa.
Kantaverkon investointiohjelma on edennyt hyvin, jopa alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin. Noin 80 prosenttia rakentamisohjelmasta on uusinvestointeja ja loput korvausinvestointeja.
Kysyntä verkkoon liittämiselle ja sähkön siirtämiselle on kasvanut kuitenkin
selvästi nopeammin, kuin aikaisemmissa suunnitelmissa on oletettu. Siksi verkkoon on syntynyt ruuhkaa.
”Rakentamisessa on tietty aikahorisonttiero, eli voimajohtohankkeen rakentaminen kestää suunnittelusta käyttöönottoon noin 7 – 8 vuotta tai pidempäänkin, jos tulee ongelmia esimerkiksi lupaehdoissa. Tuotantohankkeet puolestaan ovat usein nopeita hankkeita investointipäätöksestä toteutukseen. Aurinkopuistoissa tai tuulivoimahankkeissa ja osassa kulutushankkeistakin kuten sähkökattiloissa puhutaan muutaman vuoden aikajänteestä. Ero siirtohankkeisiin on suuri, jolloin vääjäämättä tulee tilanteita, että emme aina pysty liittämään uusia toimijoita verkkoon toivotussa ajassa”, Sihvonen Punkka kertoo.
Uusi kulutus pystyy parhaiten sijoittumaan tietyille sähkön ylituotantoalueille, jos asiakkaalla on joustavuutta siihen.
JOUSTOJA JA SIJOITTUMISOHJAUSTA
Haastavassa tilanteessa Fingrid ottaa kaiken mahdollisen irti nykyisestä kantaverkosta.
”Uusi kulutus pystyy nopeimmin liittymään sähkön ylituotantoalueille, jos asiakkaalla tietty sijainti ei ole kriittistä. Valmistelemme parhaillaan liittymismaksu-uudistusta, jonka tarkoituksena on kannustaa verkkoon haluavia asiakkaita sijoittumaan sähköverkon kannalta oikeisiin paikkoihin.
Olemme kehittäneet asiakkaiden suunnittelun tueksi Verkkokiikari karttanäkymän, joka tarjoaa tietoa kantaverkon liityntämahdollisuuksista eri ajanjaksoilla, Sihvonen-Punkka kertoo.
Lisäksi Fingrid selvittää muita kantaverkkohinnoitteluun perustuvia joustavia ratkaisuja. Teholtaan väliaikaisesti rajoitettuja liityntöjä tarjotaan jo nyt tapauskohtaisesti tilapäisratkaisuna joka mahdollistaa asiakkaan nopeamman liittymisen verkkoon. Joustavat liitynnät voisivat olla myös pysyvä ratkaisu, jolloin asiakkaan kanssa sovittu jousto korvaisi verkkoinvestointitarpeen ja asiakkaalle tarjottaisiin hyvitys.
Toinen joustava ratkaisu olisi tuoda perinteisen siirtopalvelun rinnalle valittavaksi joustava palvelutaso, jossa antaisi oikeuden rajoittaa kohteiden sähkön kulutusta tai tuotantoa rajallinen määrä korvausta vastaan. Näillä ratkaisuilla mahdutetaan verkkoon enemmän ja nopeammin liittyjiä ja siten hyödynnetään tehokkaasti nykyistä
verkkoa. Samaan aikaan verkon siirto- ja liittämiskapasiteetin rakentaminen jatkuu ennätystahdilla.
Lisätietoja: www.fingrid.fi