Neljä vedyn valttikorttia valtakunnan kädessä

Irtautuessamme fossiilista energiantuotannosta ovat korkea inflaatio, kasvaneet materiaalikustannukset ja kiristynyt globaali geopolittinen tilanne ajaneet vihreää siirtymää pois politiikanteon kovasta ytimestä.

”Hankkeiden edistymisessä on ollut hitautta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan ole peruttu ja kiristyvän sääntelyn myötä päästöttömistä polttoaineista voi tulla jopa pulaa”, kertoo P2X Solutions Oy:n toimitusjohtaja Herkko Plit.

Edelläkävijän on kiiruhdettava

Vetytalous on pitkänmatkan juoksua. Plit kertoo, että EU:n ja Ursula Von Der Leyenin
komission uudessa ohjelmassa fossiilisita irtautuminen on yhä keskeinen agenda,
joten vedyn voidaan nähdä vetävän myös kannustimien ja regulaation osalta.

“Porkkana ovat valtiontuet, keppi sanktiot”, Plit summaa.

Plit kertoo teollisuuden tottuneen hyödyntämään maakaasusta valmistettua vetyä
polttoaineenaan. Nyt samaa lopputuotetta valmistetaan vihreästi. Kestäviä ratkaisuja
kartoitetaan.

“Esimerkiksi e-metaani ja e-metanoli ovat täysin päästöttömiä sähköpolttoaineita samalla kun biopolttoaineet eivät täytä kaikkia tulevaisuuden kiintiöitä. Sähköpolttoaineiden kysyntä on kasvussa”, Plit sanoo.

Meri- ja ilmailuteollisuus ovat sähkö polttoainekilvan paalupaikalla. Euroopan teollisuudelle suunnatut FuelEU Maritime ja Clean Aviation -tyyppiset ohjelmat ovat
Plitin mukaan avittaneet regulaatioviite kehyksen syntyä. Muut toimialat seuraavat
kehitystä.

“Raskaan kaluston valmistajat kehittävät yhtä lailla kukin omaa vetyrekkakonseptiaan”, Plit tietää.

Vety vaatii systeemitason muutoksen

Vedyn kattavan siirtoinfran syntymistä edistetään Plitin mukaan parhaiten paikallisilla ekosysteemihankkeilla. Ne yhdistyvät myöhemmin laajempiin valtiollisiin ja mantereen laajuisiin verkostoihin.

“Fingridin kaltaisten sähköverkko- ja Gasgridin kaltaisten valtakunnallisten
kaasuverkkoyhtiöiden on alueellisten toimijoiden kanssa katsottava rohkeasti etupeltoon. Verkkoinvestoinnit luovat edellytyksiä vetyhankkeille”, Plit ennustaa.

Tuulivoiman ja vedyn suhdetta Plit kuvailee avioliittona tarkoittaen sitä, että kulutuksen ja uusituvien energian tuotantomuotojen tulisi löytää toisensa alueellisesti.

“Vedyntuotanto – ja vaikkapa datasentterit – kuluttavat valtavasti energiaa. Yhteistyömme Fortumin kanssa Harjavallassa perustuu uusiutuvan energian tuotantoon. He ovat kertoneet siitä avoimesti”, Plit avaa.

Systeemitasolla yhteistyö on voimaa ja synergioiden saavuttamista tulisi vaalia osa-optimoinnin sijaan. Pienikin toimija voi Plitin mukaan löytää vedystä niche-lokeronsa ja kasvaa toimialan mukana.

Mittakaava on vedyn puolella

Vihreä vety viihtyy Plitin mukaan suurissa volyymeissa, sillä energian siirtomolekyylien avulla on huomattavasti elektronien avulla tehtävää siirtoa tehokkaampaa.

“Akku- tai lämpökattilahankkeissa voidaan puhua kymmenistä megawateista,
vedyssä tulevaisuuden energiavarastoissa puhutaan gigawattiluokassa”, Plit vertaa.

“Vanha knoppitieto on, että metrin halkaisijan vetyputkella siirtyy energiaa saman verran kuin neljätoista 400 kilovoltin sähkölinjaa siirtävät energiaa”, Plit tietää.

Plitin P2X-yhtiö on asiakaskysynnän mukaan skaalaamassa hankekokoaan. Samalla opit edellisestä hankkeesta siirretään seuraavaan.

“Harjavallassa meillä on 20MW:n laitos ja Joensuuhun sunnitteilla on 40MW:n yksikkö. Oulussa kokoluokka on jo 100MW ja sen jälkeen tavoitteemme on siirtyä isoon markkinaan”, Plit paljastaa.

Hiilidioksidi arvokkaana raaka-aineena

Hiilidioksidi on puhtaimmillaan biogeenistä, eli uusiutuvaa. Siitä vihreän vedyn avulla
valmistettava sähköpolttoainepolttoaine on hiilineutraalia.

“Esimerkiksi jätteenpolttolaitosten tuottama hiilidioksidi ei olisi nykylainsäädännössä biogeenista, sillä se sisältää myös fossiilisia osia”, Plit kertoo.

Mitä enemmän teollisuuden sivuvirtana muodostuvaa hiilidioksidia saadaan kerättyä ilmakehästä hyötykäyttöön, sen parempi. Plit kehuu suomalaisen metsäteollisuuden ottamaa roolia arvokeskustelussa.

“Metsäteollisuudesta vapautuu huikeat määrät biogeenistä hiilidioksidia. Heillä on
erinomainen paikka osallistua vedyn arvoketjuun”, Plit sanoo.

Globaali energiapeli: “Kerrankin voittajia”

Vetykilvan palkintoina jaetaan pitkän aikavälin taloudellisia etuja sekä riippumattomuutta autoritäärisistä valtioista ja ryhmittymistä. Menestyminen voi toimia astinlautana myös pohjoismaisen hyvinvointivaltio-mallin takaamisessa tuleville sukupolville.

“Meillä on kädessä neljä ässää, eli edullinen uusiutuva sähkö, runsaat varannot
biogeenistä hiilidioksidia, puhdas vesi sekä vakaa sähköverkko. Ruotsi ja Norja ovat
vahvasti pelissä mukana. Halvan uusiutuvan sähkön tuotannon myötä Euroopassa
myös Espanja ja Portugali ovat vahvoilla”, Plit kuvaa markkinatilannetta.

Suomen vetyklusterin vetystrategiatyön pohjalta tehty arvio Suomeen kohdistuville suorille vetyinvestoinneille on yli 35 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) viimeisin kokonaisarvio vuoteen 2035 mennessä
toteutuville vihreän siirtymän investoinneille Suomessa on lähes 290 miljardia
euroa. Se perustuu EK:n tilaamaan selvitystyöhön, jossa arvioidaan hankkeiden vaikutuksia myös bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen ja verotuloihin.

Vety arvioidaan suurimpana vihreän siirtymän työllistäjänä (6634 työpaikkaa) ennen
datakeskuksia (4429 työpaikkaa), biotuotteita (4200 työpaikkaa) ja akkuteknologiaa (3140 työpaikkaa). Luvut ovat nähtävillä EK:n puolivuosittain raportoimassa – edellä mainittuun selvitykseenkin perustuvassa – EK:n dataikkunnassa, “Suomen vihreät investoinnit” -osiossa.

Joensuu, Oulu ja paikkakunta X?

Näköpiirissä siintävää seuraavaa hankettaan Plit kuvailee Itä-Suomen aluetaloudelle merkittävänä piristysruiskeena.

“Olemme vakaasti menossa Joensuuhun. Kaiken A ja O ovat synteettisten polttoaineiden loppukäyttäjät eli asiakkaamme. Käymme parhaillaan keskusteluja ja toivomme pian pääsevämme investoimaan”, Plit kertoo.

Hankerahoitukseen on saatu Plitin mukaan uutta puhtia kun sveitsiläinen vakavarainen energiayhtiö Alpiq tuli yhtiön pääomistajaksi.

“Hankkeen onnistumisen määrittää kuitenkin aina kaupallinen ratkaisu. Kun polttoaineiden käyttäjät ovat mukana, rahoitus järjestyy”, Plit lupaa.

Plit kehottaa markkinaa ja sidosryhmiä avoimeen dialogiin yhteisen edun nimissä.

“Ideat innovatiivisilta ja vauhtia pelkäämättömiltä toimijoilta ovat tervetulleita! Nyt luomme uutta, ja laatikon ulkopuolista ajattelua tarvitaan!”, Plit kannustaa.

OSAKSI VEDYN EKOSYSTEEMEJÄ?
● Suomen vetyklusteri (yritysjäsenet)
● BotH2nia -vetylaakso (myös kunnalliset toimijat ja tutkimusyhteisöt tervetulleita).
● P2X-konseptiin kytkeytyminen, mihin sisältyvät vetyhankerakentaminen,- omistaminen, -operoiminen sekä lopputuotteiden valmistus monipuolisesti.
● Herkko Plitin puhe EnergyWeek -tapahumassa Vaasassa tiistaina 18. Maaliskuuta Green Hydrogen Value Chain and Cross Cutting Issues -seminaarissa teemalla ‘’Latest Advancements on Hydrogen Product and Market Exploration’’ noin klo 13 (Keynote 3)