Mitä eroa on termeillä kiinteistöautomaatio ja rakennusautomaatio?

Energiatalous aiheena käsittää hyvin laajan aihekentän ja perustuu pitkälti öljyn olemassaoloon. Aihetta voidaan pohtia tuotannon, hankinnan, käytön, kehityksen ja tarpeiden kautta. Poliittiset, taloudelliset, tekniset ja raaka-aineiden käyttö ohjaavat suoraan kustannuksia ja käyttötapoja ja antavat kehitykselle suuntaviivoja. Kuitenkin on väistämätöntä, että energiantarve lisääntyy, ja tuotannon on siten pysyttävä kehityksessä mukana. Uskoakseni tulevaisuuden energiaratkaisut perustuvat enemmän teknisiin ratkaisuihin kuin luonnonvarojen hyväksikäyttöön.

Mikäli talouskasvu nähdään keskeisenä hyvinvoinnin lisääntymisen moottorina myös
tulevaisuudessa, on energiaa yksinkertaisesti oltava saatavilla kustannustehokkaasti ja luotettavasti. Energian tasaisesti kasvava tarve asettaa kuitenkin jatkuvasti moniulotteisia haasteita energiateollisuudelle ja kiinteistöjen omistajille pohtia asioita energian säästämiseksi ja toisaalta sen tehokkaammaksi tuottamiseksi.

Oma osaaminen keskittyy enemmänkin rakennettuun ympäristöön, joten keskitymme
enemmän siihen miten kiinteistöt käyttävät ja tuottavat energia. Rakennetun ympäristön tulisi olla toimiva, viihtyisä, terveellinen ja kestävä ja näiden avulla pystymme vastaamaan ekologisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Rakennusten osalta voidaan puhua nollaenergiataloista, äly- tai älykkäästi toimivista kiinteistöistä ja vähä hiilisestä rakentamisesta. Puhutaan sitten mistä vain niin tärkeintä mielestäni on kuitenkin se, että rakennuksista tehtäisi energiatehokkaita, valitut tuotteet olisivat ekologiasia koko elinkaarensa ajan ja rakennuksia käytettäisiin oikein ja tehokkaasti
järjestelmien osalta.

Peruskorjaushankkeissa lähtökohtana on usein saattaa kiinteistön järjestelmät ajan tasalle ja energiatehokkaiksi. Usein kuitenkin rakennuksen nykyiset rakenteet ja geometria asettavat reunaehdot sille mitä on mahdollista toteuttaa teknisesti ja kustannusmielessä järkevää.

Uudisrakennushankkeissa kokonaisuutta voidaan arvioida ja suunnitella yhdessä hankkeen alkumetreiltä lähtien, jolloin tekniikka ja järjestelmät saadaan rakennukseen usein tilaajan tavoitteiden mukaisesti toteutettua.

Vaihtoehtoisten ratkaisuiden analysointi ja vertaileminen ovat avainasemassa hanketyypistä riippumatta. Investointipäätöksen pohjalle tarvitaan usein vertailut, laskelmat ja järkevä takaisinmaksuaika, jotka kohtaavat tilaajan tahtotilan ja tavoitteiden kanssa.

Sähkön jakelun ja tietoteknisten järjestelmien suunnittelussa voidaan vaikuttaa hyvin
paljon rakennuksien energian käyttöön ja sen säästämiseen. LED-valaistuksen tuleminen on ollut se suurin energian säästämisen aihe viimeisen 10 vuoden aikana. Tarkoituksen mukaisella valaistuksen ohjauksella on myös suuri vaikutus energian säästämiseen, rakennuksissa viihtymiseen ja työtehoon. Energiatehokkaat laitteet valitsemisella on myös suuri vaikutus kokonaisuudessa.

Liikenteen sähköistyminen ja sähköajoneuvot ovat tuoneet rakennuksien sähköliittymille ja jakelujärjestelmille omat haasteensa. Suurissa järjestelmissä tarvitaan usein kuorman hallintaa ja älyä laitteisiin. Nykyisissä kiinteistöissä hyvin moni järjestelmä tarvitsee toimiakseen tietoliikenneverkkoa ja PoE-sähkösyöttöjä. ICT-verkon laajuus ja tarve on aivan toisella tasolla, jos vaikka verrataan vielä 10 vuotta sitten oleviin tarpeisiin. Tämä on lisännyt tietoliikenneverkon tila- ja jäähdytystarpeita huomattavasti. Energiatehokkailla tuotteilla ja järjestelmillä ja kiinteistön omilla tuotantojärjestelmille kuten aurinkoenergiajärjestelmillä on suuri vaikutus kuinka paljon energiaa ostetaan ja näin suora vaikutus osaltaan energiatalouteen.

Mikko Yrjönen
Toimitusjohtaja
Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy