Maailman tarkinta monikäyttöistä paikkatietoa ilmalaiva-alustoista käsin
Kyky valvoa ja suojata kriittistä infrastruktuuria jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti on kansallisen turvallisuutemme kannalta keskeistä. Joensuulainen startup-yritys Kelluu on kehittänyt jatkuvaan aluevalvontaan uudenlaisen vetypolttokennoja hyödyntävän autonomisesti toimivan ilmalaivan, johon kytketyn teknologian avulla voidaan tuottaa monipuolista ja -alaista, maailman tarkinta paikkatietoa eri viranomaisten ja käyttäjien tarpeisiin.
Kelluun kehittämä ilma-alus sopii erinomaisesti erilaisiin pitkäaikaisen tai pysyvän aluevalvonnan siviili- ja puolustustarpeisiin. Alus toimii alustana mitä moninaisimmille sensoreille ja kameroille. Se kykenee lentämään ilmassa noin 12 tuntia useimmissa olosuhteissa. Seuraavan sukupolven prototyyppivaiheessa olevalla aluksella lentoaika ja -kyky vielä moninkertaistuu tästä.
”Olemme tehneet aluksen kehitys- ja testityötä läpi Itä-Suomen talvien. Se on vaikuttanut suunnitteluumme ja teknologiaamme, joka on jäätymistä ja jäätäviä olosuhteita sietävä. Täällä on myös ilmainen GNSS häirintä tarjolla rajan takaa, joten teknologiamme on todennetusti myös häirinnän kestävää”, Kelluu Oy:n toimitusjohtaja Janne Hietala naurahtaa.
Vuonna 2018 perustettu Kelluu kehittää ja valmistaa ilmalaivansa itse. Ilma-alustan
avulla kerättyä dataa yritys myy asiakkaille aina ajan tasalla oleva palveluna, jossa valtava tietomassa on jalostettu asiakkaalle käyttökelpoiseen muotoon, esimerkiksi digitaaliseksi kaksoseksi, eli digitaaliseksi kopioksi fyysisestä maailmasta.
Kaksikäyttöistä dataa siviili- ja puolustustarpeisiin samalla kertaa
Aluksen kyky pysyä pitkään ilmassa ja operoida pilvien alapuolella tarjoaa mahdollisuuden kerätä valtavat määrät dataa, jota voidaan tekoälyn ja koneoppimisen avulla hyödyntää ajantasaisena ja päivittyvänä erilaisissa päätelaitteissa tilannekuvan pohjana.
Kerätyn datan pohjalta Kelluu on esimerkiksi luonut Kolin kansallispuistosta digitaalisen kaksosen yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Maanmittauslaitoksen kanssa.
”Tulvien ja myrskyjen vahinkokartoitukseen tämä on myös loistava teknologia.
Käyttämämme algoritmi voi tunnistaa yksittäisen puun myös metsäteollisuudelle
ja pystyy laskemaan puulle 3D-tiedostosta pituuden ja tyvipaksuuden sekä spektri
tiedostosta määrittelemään puun terveydentilan. Nämä samat alustaan kiinnitetyt sensorit kykenevät tuottamaan maastosta myös ajettavuustietoa, kuten maanpinnan kosteutta ja tarkkaa 3D-mallia. Tätä tietoa voidaan käyttää yhtä hyvin Ponssen harvestereissa kuin Patrian sotilasajoneuvoissa”, Hietala kuvailee.
Digitaalinen aluekaksonen voitaisiin yhtä hyvin tehdä myös Naton käyttöön. Kelluu
on jo ollut Naton ICDE 2024 -konferenssissa Vilnassa esittelemässä tekniikkaansa ja sen mahdollisuuksia sotilaskäytössä. Suomessa Kelluu on mukana Puolustusvoimien ja Patrian käynnistämässä Digital Defense Ecosystemissä.
Tietoa yli valtionhallinnon siilojen
”Viranomaisten toiminnot ovat Suomessa siiloutuneita, mikä hankaloittaa vastaamista
vihamieliseen hybridivaikuttamiseen, jota täällä tehdään. Esimerkiksi vastuu paikkatiedoista on Maanmittauslaitoksella, ja Traficom puolestaan vastaa radioverkosta sekä -häirinnästä. Yksityisen toimijan on vaikea tuottaa palveluja näiden siilojen yli. Tämä siiloutumisongelma kaipaisi korjaamista”, Hietala pohtii.
Lisätietoja: kelluu.com