Gasgrid rakentaa Suomeen uutta vetyverkostoa
Vetykaasuputki tarjoaa urakoitsijoille
työllistymismahdollisuuksia vuosiksi eteenpäin
Suomi haluaa olla vetytalouden edelläkävijä. Vetytalous voi parhaimmillaan tuoda piristysruiskeen Suomen talouteen ja työllistää tuhansia ihmisiä. Vetytalous on tärkeä osa vihreää siirtymää. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Suomen hallituksen vuonna 2023 tekemässä periaatepäätöksessä Suomi halutaan nostaa vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa 10 prosenttia EU:n puhtaasta vedystä. Valtio onkin antanut Gasgridille tehtäväksi edistää kansallisen vetyverkon, kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön sekä Itämeren alueen vetymarkkinan kehittymistä. Yhtiö selvittää parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja sekä vedynsiirtotarpeita Suomessa ja Itämeren alueella.
Edessä oleva rakennusurakka on mittava. Suomen kansallinen vetyverkko tulee käsittämään yli 1 000 kilometriä kaasuputkea. Koska kyseessä on vety, turvallisuusvaatimukset ovat pari luokkaa tiukemmat kuin vaikkapa maakaasussa.
Vety on pienimolekyylinen kaasu, jonka tiedetään aiheuttavan kaikissa materiaaleissa
niin sanottua vetyhaurautta. Miten tämä vaikuttaa putkien materiaalivalintaan?
Vetyputkiston materiaalivalinnassa huomioidaan vedyn ominaisuudet ja turvallisuusnäkökulmat
Gasgridin käyttö ja kunnossapito -yksikön päällikkö Marko Ikävalko toteaa, että vetyhauraus ei muodostu ongelmaksi, kunhan ymmärretään vedyn ominaisuuksien vaikutukset käyttöolosuhteissa:
-Vetyputkiston materiaalivalinnassa tulee huomioida vedyn laadun lisäksi mm. käyttöpaine, painevaihteluväli sekä -suuruus, Ikävalko toteaa.
Vedyn vaikutus materiaaliin on paineen ohella riippuvainen monesta muustakin asiasta, kuten teräksen mikrorakenteesta, raekoosta, seosaineista ja ympäristön lämpötilasta.
Gasgrid ei ole vielä päättänyt, mikä on parhaiten soveltuva teräslaatu vedyn siirtoputkille, joiden halkaisijaksi tulee noin metri.
– Ennen varsinaista päätöstä huomioimme kaikki vedyn siirtoputkiston elinkaareen sekä turvalliseen käyttöön liittyvät asiat huolella, Ikävalko kertoo.
Yhtenäinen, hitsattu putkilinja ei vuoda
Vaikka vetyputki olisi kuinka jykevää tekoa tahansa, liitokset ja hitsisaumat voivat askarruttaa: pitävätkö ne varmasti kaikissa mahdollisissa olosuhteissa?
– Vety on tuttu kaasu prosessiteollisuuden puolelta, joten soveltuvia liitosmenetelmiä on käytettävissä. Kaikki tulevan putken liitokset toteutetaan siten, että ne soveltuvat käytettäviksi vedyn kanssa. Gasgridin linjana on, että yhtenäinen, hitsattu putkilinja ei vuoda, Ikävalko toteaa.
-Lähtökohta on se, että kaikki liitokset toteutetaan niin hyvin, ettei vuotoja esiinny.
Rakentamisenaikaisella valvonnalla sekä NDT-tarkastuksilla varmistetaan liitosten pitävyys, Ikävalko toteaa.
Urakoitsijoille riittää asennus- ja hitsaustöitä
Kun vedyn siirtoverkkoa aletaan rakentaa Suomessa, tarvitaan osaavia työntekijöitä, kuten muun muassa hitsaajia. Gasgridillä ei ole omia asennustiimejä, vaan urakoitsijoita tullaan hakemaan kilpailutusten kautta, hitsauskoordinaattorina toimiva projektitoteutuksen vetäjä Ossi Falck kertoo.
-Hanke vaatii hitsaajilta erikoisosaamista ja lisäksi työskentely tapahtuu ulkoilmassa, vaihtelevissa sääolosuhteissa, Falck toteaa.
Hän arvelee, että suuren tarpeen vuoksi ammattitaitoisia hitsaajia pitää todennäköisesti etsiä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
-Hitsaajien tulee täyttää hankkeessa asetetut pätevyysvaatimukset, samoin kuin asennusliikkeidenkin, hän kertoo.
Itse asennusprosessi noudattelee maakaasun siirtoputkien asennustapaa. 12–18 metriä pitkiä putkikankia hitsataan työmailla yhteen ja putkiletkat nostetaan niitä varten kaivettuun putkikaivantoon. Tämän jälkeen putkijaksoja ryhdytään liittämään toisiinsa hitsaamalla.
-Hitsisaumojen laadunvarmistus on tärkeä osa prosessia, Falck kertoo.
Teksti ja kuva: Gasgrid