Bioperäinen hiilidioksidi on bioenergiasektorin valtti
Bioenergia on vakiinnuttanut asemansa Suomen energiajärjestelmän tukipilarina. Nyt energian tuotannossa syntyvän bioperäisen hiilidioksidin hyödyntäminen ja varastointi avaa alalle uusia mahdollisuuksia.
NOIN KOLMANNES käyttämästämme energiasta ja noin 40 % asumisemme energiankulutuksesta perustuu bioenergiaan, joka on uusiutuva ja pääosin kotimainen energianlähde. Uusiutuvasta energiasta noin kaksi kolmannesta ja kaukolämmöstä yli puolet on bioenergiaa. Käytännössä se tarkoittaa metsäteollisuuden
mustalipeää, teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineita (kuori, puru, puutähdehake, metsähake, pelletti), puun pienkäyttöä (halot,
klapit), liikenteen biopolttoaineita (bioetanoli, uusiutuva diesel, biometaani), biokaasua, purkupuuta ja kierrätyspolttoaineiden bio-osuutta.
Bioenergiaosaaminen ja -teknologia on tuonut myös elinvoimaa ja vahvistanut talouttamme. Meillä toimii useita alan vientiyrityksiä, joiden osaaminen on maailman huippua.
Bioenergian rooli muuttuu
Bioenergian osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut nopeasti ja sillä on korvattu fossiilisia tuontipolttoaineita ja turvetta, minkä ansiosta energiasektorin päästöt ovat merkittävästi vähentyneet. Kotimaisen bioenergian rooli korostui Venäjän hyökättyä Ukrainaan, kun kaikki energiantuonti ja myös puuntuonti Venäjältä lopetettiin lyhyessä ajassa.
Yhteiskunnan sähköistyminen muuttaa bioenergian roolia, kun polttamiseen perustuva energiantuotanto vähitellen vähenee. Sähkön ja lämmöntuotantoon käytettävän bioenergian arvioidaan laskevan noin 15 % 2030 mennessä. Käytön painopiste siirtyy kylmimpiin kausiin, mikä haastaa polttoaineketjua metsästä
tai teollisuudesta energiantuotantolaitoksiin. Samalla bioenergialla on tärkeä rooli sähköjärjestelmän ja sääriippuvaisen energiantuotannon tukemisessa. Lisäksi liikenteessä sähköistymisen rinnalle tarvitaan edelleen lisää uusiutuvia polttoaineita.
Bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon suunnitteilla investointeja
Investointihankkeita on vireillä tällä hetkellä erityisesti bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon, jatkokäsittelyyn ja hyödyntämiseen, biojalostamoihin, biokaasuhankkeisiin ja biohiileen. Bioperäinen hiilidioksidi voidaan ottaa talteen ja sitten hyödyntää (CCU) tai varastoida pysyvästi (CCS) – parhaimmillaan molemmat
yhtä aikaa (biohiili). Talteenottoa tarvitaan, kun EU etenee 2030-luvulla kohti yhä tiukentuvia ilmastotavoitteita. Hiilidioksidia voidaan esimerkiksi hyödyntää vetytaloudessa valmistettaessa synteettisiä polttoaineita, joilla voidaan taklata meri- ja lentoliikenteen valtavia päästövähennystarpeita.
EU ei pääse päästötavoitteisiinsa pelkästään päästöjä vähentämällä ja luonnon hiilinieluja lisäämällä. Mukaan työkalupakkiin tarvitaan teknisiä hiilinieluja, joissa talteen otettu hiilidioksidi poistetaan pysyvästi ilmakehästä. Tähän ohjaavan
EU-lainsäädännön valmistelu on nyt käynnistymässä. On mahdollista, että tulevaisuudessa teknisistä hiilinieluista palkitaan EU:n päästökaupassa.
”Bioperäinen hiilidioksidi on Suomelle suuri mahdollisuus, ja se on myös huomattu.
Hankeaihioita on paljon. Niihin voi tutustua julkaisemallamme kartalla”, kertoo Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Lisätietoja: www.bioenergia.fi
Bio-CCUS- ja biohiilihankkeet kartalla: www.bioenergia.fi/bio-ccus-ja-biohiili