TULEVAISUUDEN KÄYTTÖVOIMAT KUUMA KYSYMYS LOGISTIIKKA-ALALLA

Mikä muuttaa eniten kuljetus- ja logistiikka-alaa seuraavien 10 vuoden sisällä? Kun kysyimme asiasta SKALin jäsenyrityksiltä, lähes 700 kuljetusyrittäjän mielestä kaikista tärkein muutostekijä on kuljetuskaluston tulevaisuuden energialähde.

Tulos ei tullut yllätyksenä. Alkuvuonna julkaisemassamme Millä energialla
kuljetamme-raportissa arvioimme, että dieselillä ajetaan vielä pitkään, mutta
myös muiden energiamuotojen käyttö lisääntyy. Kuljetusyritykselle kaluston käyttövoima on kriittinen valinta. Se on niille ja koko Suomelle merkittävä kilpailukykytekijä.

Tällä hetkellä sähkö- ja kaasukäyttöiset kuorma- autot ovat kalliimpia dieselkäyttöiseen verrattuna. Kuljetusyritykset voivat investoida laajamittaisesti
sähkö- tai kaasukalustoon vasta kun niiden hankintahinta on kilpailukykyinen. Siihen tarvitaan alkuun sekä hankintatukia että massatuotantoa ja kilpailua ajoneuvovalmistajien välillä.

Jos sodat ja kriisit ja niiden aiheuttama energian hinnan vaihtelua jätetään huomioimatta, sähkö ja kaasu ovat lähtökohtaisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja. Meillä on esimerkiksi kotimaista biokaasutuotantoa, jakeluvelvoitetta voi täyttää biokaasun
avulla ja kaasun käyttö luo energiaomavaraisuutta. Meillä on tuulivoimaloita ja ydinvoimaa, ja siten hyvät edellytykset sähköiselle raskaalle liikenteelle.

Energian jakelu on avainkysymys

Todellinen make it or break it -kysymys on energian jakelu: teimme kyselyn kuljetusyrityksille, joilla oli kalustossaan vaihtoehtoisia käyttövoimia. Kyselymme tavoitti 182 yritystä, joilla oli yhteensä 445 tällaista ajoneuvoa. Puutteellinen tankkausinfra nähtiin laajasti pullonkaulana investoinneille. Neljännes vastanneista kertoi, että ajoneuvo joutuu säännöllisesti poikkeamaan merkittävästi reitiltään tankkausta varten.

Raskaan kaluston sähkölatausasemia ei ole tieverkolla lainkaan, ja Suomen parikymmentä kaasun tankkausasemaa eivät vielä riitä pitkämatkaisen tavaraliikenteen harjoittamiseen, puhumattakaan asemien vikaherkkyyden aiheuttamista ongelmista kuljetusketjuissa. Kattava valtakunnallinen jakeluinfra tulee
rakentaa kaikille energioille, joita raskaan liikenteen nähdään tulevaisuudessa hyödyntävän.

Tavaraliikenteen taukopaikkojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkkoa tulee kehittää rinta rinnan tavaraliikenteen ennestään käyttämille reiteille. Pelkästään markkinaehtoisesti, saati pk-yritysten itsensä rakentamana, latausinfra tuskin nousee tarvittavassa laajuudessa. Myös julkista latausinfraa tarvitaan.

Työntöapua tulee latausverkostoa koskevia vaatimuksia säätelevästä EU:n AFIR-asetuksesta, joka edellyttää raskaan liikenteen latausinfraa määrätyille pääreiteille (TEN-T) peräti 60-100 kilometrin välein.

Mikä sitten saisi yritykset kohdistamaan hankinnan uuteen käyttövoimaan? Yrittäjät nostivat kyselyssämme kärkeen vastuullisuuden ja päästöjen vähentämisen (60 prosenttia) ja sen jälkeen asiakkaan toiveen (43 prosenttia).

Kuljetusyrityksillä on tahtoa olla mukana päästöjä vähentämässä, mutta on myös pidettävä huoli Suomen kilpailukyvystä ja kotimaisen kuljetusalan toimintaedellytyksistä.

Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry