LOGISTIIKAN INNOVAATIOT PARANTAVAT KILPAILUKYKYÄ
Jyri Vilko aloitti vuoden 2024 alussa LOGYn hallituksen puheenjohtajana. Pitkä kokemus logistiikka-alan yhdistystoiminnasta sekä yli 20 vuoden akateeminen ura Lappeenrannan-Lahden Teknillisessä yliopistossa (LUT) ovat koulineet hänet tehtäväänsä.
Tutkimuksen, osaamisen kehittämisen ja koulutuksen tausta antaa Vilkolle pontta
puhua niiden merkityksestä Suomen ja suomalaisten kilpailukyvylle. Erityisen huomion hän haluaa kiinnittää nopeaan teknologiseen ja toimintatapojen muutokseen.
”Elämme monella tavalla teollista, vihreää vallankumousta. Turbulenssi ympärillämme vaatii uudenlaista osaamista sekä kykyä ymmärtää ja hallita muutosta. Haluan
tuoda uusia näkökumia ymmärtää tätä muutosta ja niitä vaatimuksia, joita muutos osaamiselle asettaa.”
Kun Vilko puhuu uudesta teknologiasta ja uusista toimintatavoista, päällimmäiseksi nousee luonnollisesti tekoäly. Toinen kärkiaihe on liikenteen ja logistiikan uudet teknologiat, jotka nousevat ympäristövaatimusten, regulaation ja energiakriisin myötä. Vihreän siirtymän ja uusien energiamuotojen läpimurron ymmärtäminen vaikuttaa kaikkien yritysten kilpailukykyyn.
”Logistiikka-alalla tarvitaan suuria investointeja. Tämän muutoksen vaikutukset ovat laajalti systeemisiä. Se edellyttää uudenlaista eri toimialojen välistä yhteistyötä.”
Logistiikan ja innovaatioiden jännite houkuttelee opiskelijoita
Logistiikka- ja hankinta-alan osaamisen kehittämisessä Vilko on kehityksen ytimessä johtaessaan INLOG-maisteriohjelmaa, LUT:n Kouvolan yksikössä. Hän näkee vahvuutena sen, että ohjelmassa kohtaa kaksi hyvin erilaista toimialaa.
Logistiikka on konservatiivinen ja perinteinen toimiala. Innovaatiotoiminta on dynaaminen ja luottaa etunojaan kurkottaessaan tulevaisuuteen.
”Innovaatio ja logistiikka on mainio yhdistelmä. Toinen on uutta arvoa ja arvonluontimallia kehittävä ala ja toinen on perinteinen ja jopa jäykkä toimiala. Logistiikka on harvoin uusia teknologioita ensimmäisenä implementoiva alue. Samalla se on kuitenkin erittäin palveluorientoitunut ala, joka vastaa asiakkaiden pyyntöihin ja vaateisiin hyvin aktiivisesti.”
Logistiikka tuottamaan kilpailukykyä
Muutossyklit ovat koko ajan nopeampia ja ne vaativat erikoistumista. Tarvitaan uudenlaista osaamista, jotta uusia toimintatapoja ja teknologioita voidaan kokeilla.
Tässä muutoksessa logistiikka on ollut reaktiivista palvelutuotantoa. Ei ole havaittu, että se voisi olla kilpailukyvyn mahdollistaja.
”Muutosjohtaminen ja uuden arvonluonnin tuominen logistiikkaan on tärkeää, koska logistiikalla voidaan luoda kilpailukykyä.”
Parhaillaan ollaan tilanteessa, jossa nopealiikkeisimmät ja innovatiivisimmat yritykset ottavat käyttöön uusia logistiikan toimintamalleja ja teknologioita. Kokonaisuutena olemme kuitenkin muutoksen alkuvaiheessa.
”Harvassa yrityksessä on logistiikkaan liittyvää innovatiivisuutta. Muutos vaatii laajaa yrityskulttuurin muutosta. Muutosta jarruttaa usein kova kilpailu, jolloin yritykset eivät uskalla taantumassa investoida ja nousu kaudessa on taas liian kiire kehittää toimintatapoja. Pitää olla malttia sijoittaa muutokseen ja kykyä hankkia oikeat ihmiset ja osaaminen, jotka tuovat yritykselle pitkän tähtäimen strategista kilpailuetua.”
Rohkeasti yhteistyöhön
Kun kilpailuetua hankitaan, vaatii se Vilkon mukaan kykyä laajaan yhteistyöhön eri tahojen kanssa. On osattava olla mukana aivan uudenlaisissa hankkeissa, yhdessä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa selvittämässä, miten uudet teknologiat ja toimintatavat voivat tuoda pitkän tähtäimen kilpailuetua.
Pieniä ja keskisuuria logistiikka-alan yrityksiä vaivaa vaan resurssipulaan Vilko suosittelee verkostoitumista muun muassa LOGYn erilaisten yhteisöjen kautta. Myös
yritysten ja akateemisen maailman yhteistyön hän näkee keskeiseksi.
”Yhteistyö vaatii asenteen, jossa ymmärretään, ettei yritysten ja akateemisen maailman tekeminen ja tavoitteet ole erillisiä. On tärkeää löytää yhteiset edut ja toisaalta myös se, mitkä ovat eri toimijoiden roolit yhteis työssä.”
Teksti: Jukka Nortio