Sähkönsiirron kantaverkko on Suomen huoltovarmuuden keskeinen tekijä
Valtakunnallinen sähkövoimajärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä infrastruktuureja. Sähkön merkitys yhteiskunnan energiansaannin kannalta tulee vielä kasvamaan entisestään. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj vastaa sähkön kantaverkon toimivuudesta ja ylläpidosta Suomessa. Kantaverkon kautta siirretään noin 75 % kaikesta Suomessa siirretystä sähköstä.
Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta, suurjännitteisistä jakeluverkoista, jakeluverkoista ja sähkön kuluttajista. Noin 14 500 kilometrin laajuiseen kantaverkkoon kuuluvat kaikki silmukoidussa käytössä olevat 400, 220 ja 110 kilovoltin suurjännitejohdot ja sähköasemat. Silmukoiduissa verkonosissa sähkö voi siirtyä yhdestä pisteestä toiseen kahta tai useampaa reittiä.
Suomessa erinomainen käyttövarmuus
”Suomen sähköverkossa on erinomainen käyttövarmuus. Vuositasolla puhutaan yksittäisistä minuuteista, jolloin sähkö ei ole saatavilla liittymäpisteissämme. Verkon silmukoitu rakenne tekee siitä kestävän. Varaudumme koko ajan erilaisiin uhkakuviin ja haastaviin häiriötilanteisiin ulkoisen uhkan lisäksi. Harjoittelemme energia-alan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistoimintaa poikkeustilanteessa. Se on osa normaalia varautumistyötämme”, Fingrid Oyj:n voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhala toteaa.
Rauhalan mukaan sähköjärjestelmämme muuttuu kuitenkin tällä hetkellä todella nopeasti, ja kaikkien energia-alan toimijoiden pitäisi miettiä muutoksen vaikutuksia oman toimintansa kannalta.
Energiankäyttö sähköistyy ja sähköntuotanto vaihtelee
Lämmitys sähköistyy nopeasti Suomessa. Se näkyy sekä kaukolämmössä että teollisuuden lämmöntuotannossa. ”Toimitusvarmuuden näkökulmasta isoimmat kysymykset liittyvätkin juuri sään mukaan vaihtelevaan tuotantoon ja energiankäytön sähköistymiseen”, Rauhala sanoo.
Toisaalta nopeasti kasvava tuulivoima on tuonut sähköverkkoon paljon tuulen voimakkuuden mukana vaihtelevaa tuotantoa.
”Pitkille tyynen tuulen jaksoille tarvitaan säävarmaa, luotettavaa ja joustavaa tuotantoteknologiaa tai ihan uudentyyppisiä merkittäviä varastoratkaisuja. Niitä kehitetään eri tahoilla. Keskeinen kysymys on myös se, minne uusi sähkön tuotanto ja käyttö sijoittuvat. Jos käyttö sijoittuu lähelle tuotantoa, ei suurta siirtotarvetta synny”, Rauhala toteaa.
Sähkönsiirtoyhteydet naapurimaihin tarjoavat lisävarmistusta sähköntarjontaan myös poikkeustilanteissa. Parhaillaan pohjoiseen onkin rakenteilla myös uusi Aurora Line -yhteys Suomen ja Ruotsin välille.
Lisätietoa: www.fingrid.fi