Huoltovarmuus on kokonaisturvallisuuden perusta

Sotilaallisen varautumisen kanssa käsi kädessä kulkee siviiliyhteiskunnan varautuminen. Ilman sitä kokonaisturvallisuus ei toimi, muistuttaa Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Suomessa yhteiskunnan varautuminen erilaisiin kriiseihin on rakennettu kokonaisturvallisuuden toimintamallin ympärille. Huoltovarmuuden tavoitteena on, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pystytään ylläpitämään riittävällä tasolla myös erilaisissa vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Tätä työtä tehdään elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja HVK:n yhteistyönä.

Viime vuodet ovat osoittaneet, että toimintaympäristö ja turvallisuustilanne voivat muuttua nopeasti. Poikkeuksellisen maailmantilanteen ja turvallisuusympäristön muutoksen takia Suomenkin on otettava entistä vahvemmin huomioon sotilaallisen uhan mahdollisuus sekä hybridiuhat eri muodoissaan.

“Riippumatta millaisesta uhasta on kyse, taustalla on aina myös varautumista ja huoltovarmuustyötä. Sen tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen jatkuvuus riittävällä tasolla kaikissa tilanteissa”, toimitusjohtaja Känkänen sanoo.

Huoltovarmuustyöllä turvataan muun muassa sähkön ja muun energian jakelua, vesihuoltoa, ruoan tuotantoa ja jakelua, tietoliikenneyhteyksiä sekä terveydenhuoltoa.

“Kokonaisturvallisuuteen ja -maanpuolustukseen vaaditaan vahvojen sotilaallisten valmiuksien lisäksi hyvin laaja-alaista varautumista siviilimaailmassa. Ei ole olemassa mitään kriisiajan varajärjestelmää yhteiskunnan tasolla. Kriisissäkin turvaudutaan pääosin olemassa olevaan infraan, joka on pitkälti yritysten käsissä”, Känkänen toteaa.

Huoltovarmuus edellyttää kykyä sekä ennaltaehkäistä häiriöitä ja kriisitilanteita että hoitaa häiriötilanne tehokkaasti. Tärkeää on myös kyky palauttaa toiminta häiriön jälkeen ennalleen tai sopeutua uuteen tilanteeseen.

“Epävarmuus ympärillämme on merkittävästi lisääntynyt. Siksi huoltovarmuuden kehittäminen ei saa loppua tai hidastua, vaan meidän on tehtävä entistä enemmän ja paremmin. Pelkkä sotilaallinen suorituskyky, niin tärkeä kuin se onkin, ei riitä. Siksi huoltovarmuustyölle on varattava riittävät resurssit.”